Heli Räty "Et voi vahvistaa heikkoja heikentämällä vahvoja. Et voi tuottaa vaurautta lannistamalla ahkeruutta. Et voi auttaa palkansaajaa polkemalla palkanmaksajaa." -Lincoln

”Kaupungin taloudellinen tilanne ei ole silti vielä erityisen huono”

Näin toteaa kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Porin tänään julkistetussa vuoden 2018 tilinpäätöksen saatesanoissa.

Porin kaupunki teki viime vuonna tappiota noin 18,5 MEUR. Tytäryhtiöiden hyvästä tuloutuksesta johtuen tappio kutistui lopulta noin 14 miljoonaan. Kiitos tästä tulosparannuksesta kuuluu Pori Energian ja Porin Veden nouseville taksoille.

 

Tunnelin päässä ei ole valoa. Omakotitalojen tonttimyynti aiheutti yli 10 MEUR/vuosi pysyvän vajeen maanvuokratuottoihin. Venatorin alasajo alentaa pysyvästi kaupungin verotuloja noin 10-15 MEUR/vuosi. Sadan miljoonan kouluverkkoinvestoinnit sekä Satasairaalan pitkähkö investointilista – rahareiät on Porissa korvamerkitty jo vuosikymmeniksi etukäteen. Syntyvyyden nopea lasku, maakunnan muuttotappio ja vanhusväestön ikääntyminen tuovat meille lisää haasteita.


Olen reilusti eri mieltä kaupunginjohtajamme kanssa. Minusta Porin taloudellinen tilanne on jo todella huono. Näkemystä tukevat konsernitilinpäätöksen lopusta löytyvät maksuvalmiuteen ja velkaantuneisuuteen liittyvät tunnusluvut. Tällä tappiovauhdilla Porin aiempien vuosien ylijäämät on nollattu vuoden 2022 loppuun mennessä. Neljä vuotta kuluu kunnallisessa päätöksenteossa yllättävän nopeasti. Sen jälkeen edessä on Valtiovarainministeriön johdolla käytävä kriisikuntamenettely.


Juustohöylien aika on ohi. Mikään puuhastelu organisaation virtaviivaistamiseksi tai prosessien näennäinen tehostaminen ei enää riitä. Porin päättäjien on aika ryhtyä tekemään isoja päätöksiä.


Miksi meillä on Satakunnassa kaksi erillistä ammatillisen koulutuksen organisaatiota? Kun koulutusmäärärahoihin kohdistuu jatkossakin säästöpaineita, eikö olisi parempi yhdistää Winnovan ja Sataedun hallinto yhdeksi - sen sijaan että vähennämme koululaisiltamme lähiopetustunteja? Jos taideaineiden opiskelijoiden työllistyminen on kaikkien mittarien mukaan heikkoa, miksi me koulutamme edelleen nuoria alalle työttömiksi?


Miksi meillä on Satakunnassa kaksi erillistä satamaa? Eikö kahden sataman hallinto hoituisi yhden yhteisen yhtiön kautta?


Miksi Porilla on edelleen yli 50 tytäryhtiötä tai muuta osakkuusyhtiötä taseessaan? Miksi tytäryhtiöillä on em. lisäksi kymmeniä omia tytäryhtiöitä alikonsernissaan? Eikö hallinto, kirjanpito ja tilintarkastus olisi huomattavan paljon edullisempi järjestää tiiviimmällä konsernirakenteella?


Heli Räty
Varavaltuutettu (kok.)
Pori

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Ihmettelen, miksi halutaan Poriin suurlukio, joka vaatii uudet rakennukset.
Keskustan kaksi lukiota luulisi riittävän.
Mitä remontoiduilla koulurakennuksilla tehtäisiin sen jälkeen.

Käyttäjän HeliRty kuva
Heli Räty

Samaa ihmettelen. Tekninen lautakunta oli ottanut omassa kouluverkkoa koskevassa vastineessaan ansiokkaasti kantaa mm. SAMK:in kampusalueen infran rakentamiseen sekä parkkipaikkojen huomattavaan lisätarpeeseen. Näiden kustannukset eivät sisältyneet lainkaan Sivistysltk:n kustannusarvioon. Kallis hintalappu, vähän vastinetta rahalle suurlukiosta.

Toimituksen poiminnat