Heli Räty "Et voi vahvistaa heikkoja heikentämällä vahvoja. Et voi tuottaa vaurautta lannistamalla ahkeruutta. Et voi auttaa palkansaajaa polkemalla palkanmaksajaa." -Lincoln

RAKASTAVA KRITIIKKI

Kaikilla Suomen puolueilla on omat haasteensa. Oma puolueeni Kokoomus on viime viikkoina ollut otsikoissa muita useammin Harry Harkimon lanseeraamaan Liike Nyt!’in, kansanedustaja Kai Turusen puolueloikan  sekä Elina Lepomäen sote-ulostulon ja Vapauden Voitto –kirjan julkistuksen merkeissä. Samalla kun Kokoomusta on haastettu mediassa lähes päivittäin, puolue valmistautuu kaikessa rauhassa Turun puoluekokoukseen. Siellä puolue juhlii 100-vuotista historiaansa ja uudistaa periaateohjelmaansa. Turussa puheenjohtaja Petteri Orpo tullaan valitsemaan toiselle pj-kaudelle - yksimielisesti ja ilman vastaehdokkaita.

Lepomäen kirjassaan esittämä ”rakastava kritiikki” on otettu Kokoomuksessa vastaan melko ristiriitaisesti. Anna –lehden haastattelussa Elina kertoo, että Petteri lakkasi puhumasta hänelle usean viikon ajaksi. Sote-tiedotustilaisuutta seuraavana päivänä saimme lukea monestakin eri lähteestä että Lepomäki oli ”harjattu” omassa eduskuntaryhmässään. Tämä kertoo ehkä siitä että meillä Kokoomuksessa ei olla kovin tottuneita sisältä päin tulevaan kritiikkiin. Toisinkin voisi olla. Rivijäsenenä toivon sydämestäni, että Korviin ei ole kertynyt vaikkua. Toivon, että puolueessamme on nyt ja aina tilaa moniäänisille, perustelluille mielipiteille.

Kokoomus on kilpaillut jo vuosikymmeniä samoista keskidesiilin äänestäjistä, joita kosiskelevat – ehkä Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta - muutkin puolueet. Sieltä löytyy se pieni joukko liikkuvia äänestäjiä, joiden mielipide ratkaisee mikä puolue vuorollaan nousee hallitukseen. Hallituspolitiikka ei suuresti muutu vaikka vallassa olisi kuka. Tämä saa äänestäjät kokemaan, että omalla äänellä ei ole juuri vaikutusta päätöksenteossa. Ja äänestäjä on omalla näkemyksellään aina oikeassa.

Uskon, että Suomessa olisi tällä hetkellä tilausta perinteisen politiikanteon haastaville uusille liikkeille. En kuitenkaan usko, että Liike Nyt! olisi se joka lyö itsensä läpi. Kaikesta päätellen liike oli tarkoitus lanseerata vasta syksyllä. Nopeasti ranskalaisilla viivoilla kokoon kyhätyt ”neljä pointtia” eivät ole kovin syvällinen poliittinen analyysi Suomen poliittisen päätöksenteon ongelmista. Kysymyksiä herättää, miksi liikkeen johtohahmot ovat kaikki keski-ikäisiä miehiä? Missä ovat nuoret naiset ja ne politiikan ulkopuolelta tulleet uudet tuulet? Mikä muuttuu jos Harkimo valitaan seuraavissa vaaleissa eduskuntaan eduskuntaan eri listalta?

Elina Lepomäen Vapauden Voitto on omasta mielestäni ihan eri kaliiberia poliittisena ohjelmanjulistuksena kuin Liikkeen  neljä pointtia. Se kertoo liberaalioikeistolaisen vision siitä mitä Suomi 2.0 voisi olla. Se voisi olla sellaisenaan osa Kokoomuksen ohjelmaa. Tai jonkun uuden, vielä perustamista odottavan liberaalin liikkeen tai puolueen ohjelma.

Aika näyttää, käpertyykö minun joukkueeni siilipuolustukseen ”rakastavan kritiikin” edessä? Vai onko sillä aitoa halua ja rohkeutta uudistua Suomen johtavaksi 2000-luvun puolueeksi? Menestyksen avaimet piilevät minun mielestäni siinä, miten me Kokoomuksen ja muidenkin puolueiden äänestäjät koemme saavamme oman äänemme kuuluviin meitä koskevassa päätöksenteossa.

 

Heli Räty, varavaltuutettu (kok.) Pori

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat