Heli Räty "Et voi vahvistaa heikkoja heikentämällä vahvoja. Et voi tuottaa vaurautta lannistamalla ahkeruutta. Et voi auttaa palkansaajaa polkemalla palkanmaksajaa." -Lincoln

OLISIKO EDUSKUNNAN AIKA PÄIVITTÄÄ YHDISTYSLAKIA?

Suomi on ollut yhdistysten luvattu maa. Kolmannen sektorin tekemän työn arvo on ollut mittaamaton kun nykyistä hyvinvointiamme on rakennettu. Talkootyöllä on pystytetty seurojentalot, saatu nuoriso liikkumaan, tehty politiikkaa, kerätty rahaa vähävaraisille ja avustettu kriisien kohteiksi joutuneita. Suomalaisten halu auttaa toinen toisiaan ei ole kadonnut mihinkään. Se toteutui kauneimmalla mahdollisella tavalla tänäkin jouluna erilaisten vähävaraisille suunnattujen joululahja- ja ruokalahjoitusten muodossa.

Kaikkia yhdistyksiä ja kolmannen sektorin toimijoita vaivaa Suomessa sama ongelma. Sitoutunut järjestöväki vähenee ja vanhenee. Jäljellä olevat vapaaehtoiset kuormittuvat ja jättäytyvät pois toiminnasta. Uusia jäseniä ei saa houkuteltua mukaan. Kehitys johtaa pitkällä aikavälillä yhä useamman yhdistyksen toiminnan päättymiseen.

Yhdistyksistä on sukeutunut aikojen saatossa raskaasti pyöritettäviä hallinnollisia organisaatioita. Hallituksen kokoukset, vuosikokoukset ja edustukset omissa kansallisissa liitoissa syövät resursseja varsinaiselta toiminnalta. Toimintasuunnitelmat, toimintakertomukset, budjetit ja tilinpäätökset laaditaan joka vuosi. Niitä lukevat lähinnä tilintarkastajat ja avustusten myöntäjät. Moni kysyy itseltään – miksi liittyisin yhdistykseen joka keskittyy kaikkeen muuhun paitsi varsinaiseen toimintatarkoitukseensa?

Mielestäni eduskunnan olisi aika uudistaa Yhdistyslakia. Lainsäädännön muutoksella olisi etsittävä tapoja keventää nykyistä raskasta hallintomallia. Jos yhdistyksen jäsenmäärä on parikymmentä henkeä ja liikevaihto alle 500 euroa vuodessa, toiminnalla ei ole kansantaloudelle suurta merkitystä. Nykylain velvoitteet ovat samat kaikille yhdistyksille koosta, liikevaihdosta ja toiminnan laajuudesta riippumatta. Jos yhdistykset jaettaisiin tulevaisuudessa jäsenmäärän tai liikevaihdon suhteen pieniin ja suuriin yhdistyksiin, pieniltä voitaisiin poistaa kokonaan velvoite tilinpäätösten laadintaan. Pelkkä tulo- ja menotositteiden arkistointi riittäisi. Vuosikokousten osalta lakia voisi muuttaa sallimalla pienemmille yhdistyksille vuosikokoukset kahden-kolmen vuoden välein pidettäviksi. Muitakin hallinnon järjestämistä koskevia velvoitteita voisi miettiä uusiksi ja päivittää nykypäivään.

Työikäisen aktiiviväestön elämää rajaa arkinen ajankäyttö. Työssäkäynti, lasten koulu ja harrastukset, sosiaalinen media ja kotityöt vievät leijonan osan ajasta. Monissa järjestöissä on jo huomattu, että pitkäaikaisen sitoutumisen sijaan ihmiset lähtevät helpommin mukaan yksittäisiin tempauksiin ja tapahtumiin. Yhä harvempia kiinnostaa rajallisen vapaa-ajan käyttö vuosikokouksissa istumiseen tai hallitustyöhön.

Jos aiempaa suurempi osa yhdistysten hallinnon pyörittämiseen käytetystä ajasta saataisiin jotenkin palautettua varsinaiseen toimintaan, kaikki voittaisivat. Paluu juurille voisi pelastaa yhdistystoiminnan tulevaisuuden Suomessa.

Heli Räty (kok.) Pori
yhdistysaktiivi ja varavaltuutettu

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat